Mieleen tarrautuvat ajatukset

Useimmilla meistä on joskus ajatuksia, jotka tupsahtavat mieleen yhtäkkiä ja vievät huomiomme saman tien. Itseasiassa jos pysähdymme seuraamaan mielemme liikkeitä, huomaamme, että ajatuksia tupsahtelee automaattisesti lähes kaiken aikaa. Usein emme kiinnitä näihin sen kummempaa huomiota, vaan jatkamme arjen puuhiamme. Joskus ajatukset voivat kuitenkin olla niin epämiellyttäviä, että koko huomiomme kiinnittyy niihin ja ne tarraavat mieleemme purkan lailla. Nämä ajatukset voivat liittyä mahdollisiin uhkaaviin tilanteisiin, joita voisi tapahtua meille tai läheisimmille. Saatamme miettiä sairastumista, toisen vahingoittamista, kontrollin menettämistä tai täydellisyyden ja järjestyksen tavoittelemista. Tällaiset ajatukset voivat olla sanallisessa muodossa, näkyä mielikuvina tai lyhyinä mielensisäisinä videoina.

Ajatukset voivat perustua johonkin todelliseen uhkaan, kuten auto-onnettomuuteen joutuminen, mutta ajatus uhan toteutumisen todennäköisyydestä on kohtuuttoman suuri. Oman toiminnan ja ajatusten vaikutusta mahdollisiin uhkiin ja niiden toteutumiseen myös yliarvioidaan. Toisaalta ajatukset voivat olla myös epärealistisia ja taikauskoisia. Yhteistä näille on se, että ne aiheuttavat epämiellyttävän tunteen ja haluaisimme niistä eroon mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tämä reaktio on ymmärrettävä ja luontainen, kun kohtaamme ahdinkoa; haluamme ratkaista tilanteen mahdollisimman nopeasti, jotta olomme helpottuisi.

Saattaa olla, että tällaisessa tilanteessa syntyy tarve suorittaa tiettyjä rituaaleja eli toimintamalleja tai toistaa tiettyjä ajatuksia mielessä, jotta ahdistus ja uhkaavien ajatusten tuottama muu epämiellyttävä tunne helpottuisi. Rituaalit voivat liittyä peseytymiseen, asioiden tarkastamiseen, toistamiseen tai varmisteluun ja ne voivat hetkellisesti helpottaa oloa, mutta ajatukset palautuvat yhä uudelleen. Tällöin saattaa kehittyä pakonomainen kehä, jossa pitkällä aikavälillä rituaalit voimistuvat ja ahdistus lisääntyy. Käykin siis juuri päinvastoin kuin tavoitteena oli. Sen sijaan toimivampi keino olisi kohdata tuo epämiellyttävä ajatus ja tunne, ja olla tekemättä mitään. Se ei kuitenkaan ole niin helppoa, sillä rituaalien toteuttaminen voi tuntua pakottavalta ja halu helpottaa oloa nopeasti houkuttelevammalta. Epämiellyttäviin ajatuksiin ja tunteisiin liittyy usein myös häpeää ja pelkoa. Mieleen tulevat ajatukset voivat olla niin pelottavia tai sisällöltään epämiellyttäviä, että niitä ei halua kertoa kenellekään. On tärkeää muistaa, että ajatukset eivät voi kuitenkaan vahingoittaa ketään.

Tavallisesti tällaisesta pakonomaisesta kehästä kärsivä henkilö on kokenut oireita useita vuosia ennen kertomista läheiselle tai hakeutumista ammattilaisen vastaanotolle. Oireet kuitenkin aiheuttavat usein merkittävää ahdinkoa ja vuosien saatossa yhdestä pakonomaisesta kehästä on voinut tulla useita pakonomaisia kehiä, jotka vaikuttavat elämän eri osa-alueisiin. Tällöin kyseessä voi olla pakko-oireinen häiriö. Pakko-oireita voi ilmaantua missä elämävaiheessa vain lapsuudesta alkaen. Tyypillisesti ne alkavat nuoruudessa tai kuormittavan elämänmuutoksen myötä, taustalla olevaa syytä ei kuitenkaan ole tarkkaan tiedossa. Oireet kehittyvät usein ajan myötä asteittain laajentuen ja voimistuen, mutta on mahdollista, että ne alkavat yhtäkkisesti ja voimakkaasti.

Jos tunnistat itsessäsi tai läheisessäsi pakonomaisen käyttäytymisen piirteitä, on hyvä ottaa asia puheeksi. Voit esimerkiksi pitää päiväkirjaa näistä ajatuksista, merkitä ylös minkälainen ajatus tuli mieleesi, minkälainen tunne heräsi ja mitä teit päästäksesi ajatuksesta ja tunteesta eroon. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla päiväkirjaa on hyvä täyttää yhdessä ja tarvittaessa auttaa heitä tunnistamaan omia ajatuksiaan, tunteitaan ja toimintaansa. On hyvä huomata, että usein lapsuuden tavanomaiseen kehitykseen kuuluu rituaalikäyttäytymistä ja taikauskoisia ajatuksia, esimerkiksi suojatiellä saa astua vain valkoisiin kohtiin, jotka eivät aiheuta lapselle kohtuutonta ahdinkoa. Tällöin ei ole syytä huolestua. Jos kuitenkin pakonomaisiin ajatuksiin ja rituaaleihin liittyy voimakasta ahdistusta tai pelkoa, niiden mukaisesti toimimista on vaikeaa tai mahdotonta vastustaa tai ne estävät tekemästä arjessa sellaisia asioita, joita haluaisi tehdä, kannattaa kääntyä mielenterveyden ammattilaisen puoleen. Pakko-oireisiin on saatavilla apua. Pakko-oireet vaikuttavat usein myös muihin perheenjäseniin ja kodin toimintatapoihin, mistä syystä läheiset, erityisesti vanhemmat ja puolisot hyötyvät omista tapaamisista ammattilaisen kanssa. Tapaamisilla on mahdollista käsitellä tilannetta läheisen näkökulmasta, saada lisätietoa oireilusta ja siihen liittyvästä hoidosta sekä löytää keinoja tukea läheistä pakko-oireiden hoidossa.

Assi Peltonen, psykologi