6. helmikuuta 2023
Kuinka tukea lapsen ja nuoren itsetuntoa sosiaalisen median loppumattomassa vertailussa? Tiedämme, että sosiaalinen media tuo lasten ja nuorten elämään paljon hyvää: iloa, uusia ideoita, inspiraatioita. Elämää ja tyyppejä, joihin voi samaistua, joista voi hakea voimaantumista ja oman kehityksen suuntia. Ehkä ryhmän, johon ei olisi pääsyä live-elämässä vaikkapa pienen paikkakunnan "erilaisena". Sosiaalinen media läväyttää nuorten elämään myös rankasti kaunistellun elämän, jota nuori ei aina kyseenalaista. Kun kuvassa lukee ”no filter”, nuori voi uskoa, että näin todella on.
Vanhempana olet ehkä sanonut ”Kuule, älä vertaa itseäsi toisiin, olet hyvä juuri sellaisena kuin olet!”. Ehkä olet myös sanonut ”Hei nyt lopeta se TikTok, huomaatko että se ei tee hyvää sinun itsetunnollesi”. Nuoruusikäisten kohdalla kumpikaan kommenteista harvoin toimii. Koska sosiaalisen median presenssi on keskeinen osa nuoren olemisen tapaa, ei sen lopettaminen useinkaan ole vaihtoehto. Siksi keskeistä on miettiä yhdessä somen käyttöä. Vanhemman kannattaa osoittaa kiinnostusta ja kysellä, millaisissa verkostoissa nuori sosiaalisessa mediassa toimii ja millaiseksi itsensä somessa kokee.
Tässä muutamia näkökulmia someen liittyviin keskusteluihin nuoren kanssa:
- Pyydä nuorta esittelemään, ketä henkilöitä ja ryhmiä hän seuraa somessa.
- Jutelkaa, millaisia ajatuksia ja tunteita seuraamiseen liittyy.
- Millaisia ilon, inspiraation, ihailun, kateuden, läheisyyden, erilaisuuden, samanlaisuuden, erilaisuuden häpeän, epäreiluuden, arvostuksen, kiusatuksi tulemisen, empatian, ulkopuolisuuden, voittamisen, pelon, vihan, törkeyden, puolustamisen, voimaantumisen ja vaikuttamisen ajatuksia ja tunteita liittyy somen postauksiin?
- Mitä nuori uskoo somen henkilöiden tavoittelevan omilla postauksillaan?
- Milloin some saa aikaan hyvää oloa tukevia ajatuksia ja tunteita? Missä tilanteissa nuori on huomannut, että somen tiettyjen kanavien lukeminen vie omaa mieltä alaspäin?
- Mitkä ovat niitä hyvää mieltä tukevia sosiaalisen median kanavia, joita kannattaa seurata esimerkiksi silloin, kun itsellä on paha mieli?
- Puhukaa somen kiillottamisesta ja kaunistelemisesta. Voitte pohtia, miksi mediassa halutaan esittää positiivinen kuva itsestä, ja siitä, mitkä todellisen elämän asiat eivät tule koskaan julkaistavaksi sosiaalisessa mediassa.
- Puhukaa siitä, kuinka aikuisen ja lapsen mieli rakastaa tykkäyksiä, niin live-elämässä kuin sosiaalisessa mediassa: myös aikuisena varmaan tunnistat sen, että peukutukset omalle LinkedIn-postauksellesi tekevät sinulle hyvää mieltä ja voivat jopa koukuttaa LinkedIn:in jatkuvaan selaamiseen.
- Pohtikaa yhdessä sosiaalisen median loputonta vertailua: maailmassa on kahdeksan miljardia ihmistä, joiden joukosta varmasti löytyy meitä kauniimpia, laihempia, tyylikkäämpiä, fiksumpia ja rikkaampia ihmisiä. Vertailussa kannattaa olla fiksu ja reilu itselleen. Vertaamisen taito ja myös kriittisen kyseenalaistamisen taito on yksi keskeinen sosiaalisen median toimintataito, jota nuoren on tärkeä oppia.
- Kerro, että nuori on sinulle tärkeä ja ihana juuri sellaisena kuin on. Miettikää yhdessä nuoren oman elämän hyviä ja ihan tavallisia asioita, joista yhdessä voidaan olla iloisia.
Jos sosiaalisen median käyttöön ja lapsen ja nuoren tileihin liittyy kiusaamista tai loukkaavia kommentteja, keskustelkaa näistä ja ottakaa tarvittaessa yhteyttä viranomaisiin. Jos somen käytöstä aiheutuu arjen toimintaan (koulunkäyntiin, kaverisuhteisiin, syömiseen ja nukkumiseen) selkeää haittaa, on hyvä keskustella asioista ja pyrkiä muuttamaan tilannetta. Toisinaan keskustelu myös ammattilaisten kanssa voi olla tarpeen.
Eveliina Holmgren, Psykologi
