Theraplay kutsuu vanhempaa vahvistamaan yhteyttä lapseen iloisella ja leikkisällä tavalla hoivaa unohtamatta

Kun itse ensi kertaa pääsin tutustumaan Theraplay-menetelmään reilut 20 vuotta sitten käymällä Theraplay-peruskurssin, sai työntekoni psykologina aivan uuden kehyksen. Yksi mottoni on ollut se, että kaikkia uusia oppeja täytyy aina ensin kokeilla omilla lapsilla, jotta uskottavuus menetelmään saa lisäpotkua. Koulutus järjestettiin silloin kaukana kotipaikastani ja se oli usean päivän kestoinen. Olin varma, että jälleennäkeminen oman pienen lapsen kanssa koulutuksen jälkeen saa hänellä aikaan isot kiukut, koska olin ollut poissa. Lapsethan usein tuovat esille kiukun kautta herkempiä tunteitaan, kuten epävarmuutta, pelkoja, jätetyksi tulemisen kokemuksia. Mietin miten saisin yhteyden häneen palaamaan mahdollisimman mukavalla tavalla. Voisiko Theraplay-menetelmä tuoda tähän kohtaamiseen jotain aivan uutta? Niinpä otin käyttööni juuri oppimani Theraplay-aktiviteetit ja vautsi vau! Ne toimivat! Yhteys palasi hienosti ilman kiukkuja ja vuorovaikutus sai jopa uusia tapoja olla yhteydessä hänen kanssaan jatkossakin.

Erossa olemisen kokemukset hoivahahmoista tuovat lapsille turvattomuuden tunteita. Erot voivat olla pieniä tai suurempia. Joskus jopa pysyviä, kuten sijoitetuilla tai adoptoiduilla lapsilla. Joskus pieniä, kuten päivä erossa vanhemmasta vaikka päiväkodissa tai koulussa.

Usein kuulen vanhempien tuskailevan kun lapsi ”roikkuu” kiinni vanhemmassa oltuaan päivän erossa vanhemmastaan. Monesti vanhempi kaipaisi hetken hengähdystä työpäivän jälkeen eikä jaksaisi heti olla lasta varten. Aivan ymmärrettäviä tunteita. Kuitenkin ne vanhemmat, jotka ovat kokeilleet lyhyttä, intensiivistä kohtaamista heti yhteenpalaamisen jälkeen, ovat huomanneet ”roikkumisen” jäävän pois ja lapsi meneekin sen jälkeen omiin touhuihinsa. Miten tällaisen intensiivisen kohtaamisen sitten saa aikaan? Vastaus on Theraplay.

Meillä kaikilla ihmisillä, olimmepa sitten pieniä tai iältämme vanhempia, on suuri tarve tulla kohdatuiksi. Me tarvitsemme toista ihmistä, jonka kanssa ollessamme todella tunnemme itsemme täysin arvostetuiksi ja rakastetuiksi. Sellainen toinen ihminen tarjoaa meille myös hoivaa ja turvaa. Joskus elämä tuo eteemme kolhuja, joiden vuoksi lapsen ja vanhemman tunneyhteys heikkenee ja lapsi voi alkaa käytöksensä kautta tuomaan esille jotakin sisällään olevaa vaikeaa kokemusta. Usein lapsen käytös on silloin hankalaa ja vuorovaikutus saa negatiivisia sävyjä. Vanhemmat kuvaavat näitä tilanteita usein siten, että he eivät oikein löydä enää lapsen luo. Vanhemmat saattavat yrittää saada lasta tekemään jotakin heidän kanssaan, mutta lapsi kieltäytyy. Miten houkutella lasta yhteyteen? Theraplay antaa siihen paljon välineitä.

Mitä Theraplayssa sitten tehdään? Teoriatasolla siellä vahvistetaan kaikkea sitä hyvää mitä lapsen ja vanhemman välisessä kiintymyssuhteessa jo on olemassa. Se on vain kadonnut hetkellisesti jonkin kuormituksen tullessa elämään. Theraplayn sisään on rakennettu vahva myönteinen aikuisjohtoisuus, joka tuo turvaa lapselle. Käytännössä terapiassa kaikki on terapeutin vastuulla, myös se, miten lapsi houkutellaan yhteisen vuorovaikutuksen äärelle.

Vanhemmat sanovat usein, ettei leikkiminen ole heille helppoa. Theraplay on siitä myös aikuismyönteinen hoitomuoto, ettei vanhemman tarvitsekaan kuin seurata, mitä terapeutti ohjaa tekemään. Vuorovaikutusleikit eivät ole leikkimistä leluilla. Theraplayssa käytetään välillä pieniä apuvälineitä, jotta vuorovaikutus olisi hauskaa ja yhteyteen kutsuvaa. Näitä voivat olla saippuakuplat, höyhenet, pumpulipallot jne. Kun vanhempaa ja lasta autetaan yhteisen iloisen tekemisen äärelle, tapahtuu yhdessä olemisessa rentoutumista ja jaettuja myönteisiä kokemuksia. Terapeutti voi myös auttaa hyvänlaisen huumorin ja hassuttelun äärelle. Vanhemmat ovat usein kuvanneet, että arjen vaikeassa negatiivisessa kehässä ilo on pudonnut kokonaan pois.

Theraplay ei ole kuitenkaan pelkkää hauskanpitoa. Theraplayn tärkeä osa-alue on myös hoivan tarjoaminen lapselle. Hoivaa tarjotaan hyvän kosketuksen kautta. Kosketuksen merkitystä on tutkittu paljon. Kaikki me tiedämme, että kun sanat loppuvat, kosketus voi auttaa erittäin paljon vaikeissa tilanteissa. Silloin kun lapsen käsitys itsestään on madaltunut ja lapsi ei ajattele olevansa kovinkaan tärkeä, saadaan hyvän hoivakosketuksen kautta vahvistettua maailman tärkeintä viestiä. Tämä viesti sisältää sen sanoman, että juuri sinä olet arvokas ja rakas sellaisena kuin olet. Tätä voi miettiä parisuhteenkin kautta; millaista kosketusta tarvitsen parisuhteessa ja mitä erilaiset tavat koskettaa viestivät itselle ja toiselle. Theraplayssa hyvän hoivakosketuksen apuvälineenä voidaan käyttää hyväntuoksuisia ihovoiteita, joilla vanhempi hoivaa vaikka lapsen kädet. Hoivaa annetaan myös hyvien makuaistimusten kautta; muutama pieni erityisherkku joka kerralla ja herkun antaminen tapahtuu myös yhteydessä.

Theraplay on kohdannut välillä kovaakin kritiikkiä ja epäröintiä sen hyödyllisyydestä. Mitä se nyt auttaa niitä saippuakuplia siellä puhallella? Niinpä. Jos jokin tekninen osa irroitetaan koko hoitokokonaisuudesta, voihan sen noinkin ilmaista. Ne kaikki lukuisat vanhemmat ja lapset, jotka ovat sitoutuneet Theraplay-hoitoihin ja ymmärtäneet Theraplayn tarkoituksen, ovat olleet hämmästyneitä sen muutosvoimasta. Theraplay vaatii toki muutoksia myös arjessa, mutta se myös antaa konkreettisia keinoja luoda yhteyttä lapseen. Isotkin lapset nauttivat hyvästä kosketuksesta, joka toki muuttaa muotoaan lapsen kasvaessa. Se pieni tyttö, joka tämän tarinan alussa sai toimia äitinsä koekaniinina, sai kasvunsa edetessä ottaa vastaan muitakin Theraplaysta tuttuja tapoja. Isompana ne ovat olleet hemmotteluhetkiä jalkakylpyineen ja hartiahierontoineen. Sinällään pientä, mutta Theraplay auttoi ymmärtämään niiden suuremman merkityksen.