22. elokuuta 2024
Eveliina Holmgren
Onko teidän perheessänne mietitty, mitä pieni koululainen tekee koulupäivän jälkeen? Monelle perheelle tilanne voi olla uusi, vaikkakin usein periaatteessa tiedostettu.
Jos iltapäiväkerhoa ei enää ole tarjolla, voivat pitkät, tyhjät iltapäivät tulla yllätyksenä monelle vanhemmalle. Miten lapsi selviytyy koulumatkasta ja oven avaamisesta? Mitä lapsi tekee esimerkiksi kolmen tunnin ajan, odotellessaan muuta perhettä tulemaan kotiin? Jos haluaa lapsen tekevän muuta kuin katsovan youtube-videoita, niin onko muuta keinoa kuin ottaa aamulla pääsulake irti (tästä muuten ei pakastin tykkää)? Suomessa lasten harrastukset keskittyvät ilta-aikoihin. Urheiluseurat, musiikki- ja taideopistot ja kerhot pyörivät usein muualla päivätöissä olevien aikuisten voimin - näistä ei ole apua iltapäiviin.
Lapsen persoonallisuus, yksin olemisen puitteet ja aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, millaisia tunteita iltapäivään mahtuu. Jollekin täysin yksin oleminen voi tuntua pelottavalta ja yksinäiseltä, toiselle taas helpotukselta ja rentouttavalta palautumisajalta päivän hälinän ja koulun vaatimusten jälkeen. Jotkut lapset pelkäävät tiettyjä asioita: tyhjän kodin ääniä, rosvoja tai lukkojen taakse jäämistä. Moni lapsi kokee tylsistymistä - tunne, jonka äärellä lapset käyttävät heille tyypillisiä ja heidän oppimiansa toimintamalleja. Monia tunteita, kuten pelkoa, levottomuutta ja tylsistymistä kannattaa ennakoida, puhua näistä ymmärrettävistä tunteista lapsen kanssa ja tehdä suunnitelma, joka auttaa lasta toimimaan näissä tilanteissa. Samalla tuetaan lapsen itsenäiseen toimintaan liittyvää onnistumisen ja vastuun kantamisen tuoman voimaantumisen ja itsevarmuuden tunnetta, vahvistetaan uuden oppimisen ja uteliaisuuden tunteita. On tärkeää myös puhua kodin rajoista ja säätää esimerkiksi televisioon käyttäjäkohtaiset profiilit, estää tietyt sovellukset puhelimesta ja muista laitteista.
Neljä vinkkiä itsenäisiin iltapäiviin
- Tilanteen kartoitus ja taustatyö: kuinka monta iltapäivää lapsi viettää itsenäisesti tai kavereiden kanssa kotona ja montako tuntia? Mitkä ovat kotiintuloajat? Jos yksinäisiä iltapäiviä tuntuu olevan liikaa, niin mitä muita vaihtoehtoja on? Onko tarjolla kerho- tai leikkipuistotoimintaa koululaisille?
- Yhteistyö lapsen kavereiden ja heidän kotiensa kanssa: Kenen luona lapset saavat olla, mitä kenenkin kodissa saa tehdä? Samalla avoin keskustelu oman lapsen ja tämän kavereiden kanssa: vaikka kaveri saisi tehdä jotakin, ei se tarkoita, että meidän kotona sama olisi ok.
- Yksin olemisen ohjelmointi yksinäisyyden ja tylsyyden kanssa pärjäämiseksi: paperille kirjoitettu lukujärjestys iltapäiviin (tee läksyt, syö välipala, rakenna legoja, piirrä, ulkoile, soita ukille jne.)
- Kokeilut ja joustavuus: Uuden tilanteen haltuunotto vaatii aikaa sekä lapsilta että vanhemmilta. Siksi nyt syksyn alussa on hyvä tehdä monenlaisia kokeiluja: toimisiko torstai-iltapäivisin kirjastokäynti koulun jälkeen? Toimisiko yksi ruuduton päivä viikossa - ja toisena päivänä elokuvan katsominen? Kokeilujen kautta on mahdollista katsoa, mikä omalle lapselle, perheelle ja lapsen koulu- ja kaveritilanteelle sopii.
Eveliina Holmgren
Psykologi, kasvatus- ja kehityspsykologian erityispsykologi. coach
